Helmi Maria Rantanen 19.5.1912 - 18.6.2005



Taimitarhaa ja sen hoitajaa kohtaa suru.
Henkilökohtaisesti tärkein isovanhempani Helmi Maria "Maija" Rantanen nukkui
pois viime yönä.
93-vuotias Maija on ollut useamman vuosikymmenen perheystävä, alkujaan äitini työkaveri, ei siis sukua.

Viimeiseen asti mieleltään virkeä Maija oli persoonallinen ja jalat maassa kulkeva realisti. Maija eli tapahtumarikkaan ja harvinaisen pitkän elämän verrattuna elintapoihin, aloitti n.12 vuotiaana tupakanpolton ja veti kuin korsteeni loppuun asti. Seilasi nuoruudessaan merillä, toimi lottanakin sotien aikaan, ja luki uskomattomat määrät.
Voitte uskoa, että vanha ihminen värikkäällä elämällä ja uskomattomalla muistilla höystettynä oli ehtymätön tarinapankki. Silti tuntuu siltä, että Maija teki vaikutuksen ihmisiin nimenomaan rehellisyydellään ja pistämättömällä persoonallisuudellaan.
Muistuupa mieleeni 92-vuotissynttärit, kun joku vieraista alkoi lausumaan Eino Leinon Nocturnea tai jotain muuta ikivihreää, Maija pisti paremmaksi lausumalla saman sananiekan vähemmän tunnettuja pornorunoja, nauroi räkäisesti päälle ja sytytti ties kuin monennen sätkänsä. Meni useammalla pala väärään kurkkuun.

Otin Maijasta ylläolevan kuvan koulun valokuvausprojektiin 5 vuotta sitten, kyseessä oli analyysitehtävä, johon kirjoitin seuraavasti:

- Lämmin Valo -

"Tämä on ainoa valokuva, jolle halusin antaa nimen, koska se on henkilökohtaisin
ja paras kuva omasta mielestäni.
Kuvassa vanha nainen makoilee pehmeän näköisellä sohvalla. Hänen yllensä paistaa
lämpimän ja turvallisen tuntuinen valo.
Ajattelin tätä kuvaa enemmän kuin muita ennen ottamista. Näin jotain poikkeuksellisen pehmeää valossa ja halusin vangita sen sellaisenaan. Päätin vielä tarkentaa hieman lähemmäs etualaa kuvan oikeasta kohteesta, vanhasta naisesta. Näin sain kuvaan
utuisemman tunnelman, joka tuo mieleen illuusion muistosta.
Kuvan henkilö on Helmi "Maija" Rantanen, perhetuttu, nykyisemmin jo perheenjäsen, joka vierailee meillä vakituisesti. Hän on kertonut satoja tarinoita värikkäästä elämästään, josta olen jo pienenä oppinut sen ajatuksen, että on löydettävä kipinä johonkin asiaan, jonka tietää omakseen. Minulle se on musiikki.
Kuten sanoin, kuva ja sen kohde ovat minulle erittäin henkilökohtaisia.
Maija täytti hiljattain 88 vuotta ja halusin ottaa hänestä valokuvan joka muistuttaisi muistikuvaa, muistoa vanhasta ystävästä kylpemässä lämpimän ja turvallisen valon alla, kuvaa joka muistuttaisi minua hänestä sitten kun hän ei enää ole keskuudessamme."

Lepää rauhassa, vanha ystävä.