Taimitarhassa Tapahtuu...

Hei ja iltaa! Sekä anteeksipyynnöt jo etukäteen Sinulle, joka olet eksynyt tälle sivulle puutarhanhoito punaisena lankanasi. Jos astut peremmälle, kohtaat matkalla todennäköisesti musiikkiin rakastuneita individuaaleja, outoja hetkiä, puolikkaita tai ylitsevuotavia ajatuksia, hektisyyttä mutta toivottavasti myös mielenrauhaa. Tervetuloa!

tiistaina, marraskuuta 02, 2004

Joulu tulla jollottaa

vautsivau! Etelä-Suomea on hemmoteltu aika kivoilla syysilmoilla
tässä muutamina päivinä, taaskin aurinko paistaa siihen malliin että tekis
mieli mennä pihalle elvistelemään uikkareissa.

Siitä tulikin mieleen joulu. Tällä juhlallahan on sellainen erikoismerkitys kaikkien
elämässä varmaankin siksi, että silloin saa varmasti lahjoja tai ainakin ruokaa. Jotkut
saattaa muistaa myös sen Aatamin ja Eevan, jotka kalenterin mukaan ainakin syntyi silloin ja
sattumalta kuin taikaiskusta väitettiinpä sen Jeesuksenkin syntyneen samana päivänä, tosin
vähän myöhemmin. Mutta ei siitä sen enempää.

Pistipä päässä raksuttamaan se, että mitenkä ihmiset sitä viettääkään?
Jos omistatte lapsia, on varmaan täysin selvää että aattoilta vietetään teidän kämpillä, lapsethan tekevät joulun jne. joten lasten isovanhemmatkin sinne varmaan napsahtaa.

Mutta mites sitten lapsettomissa avioliitoissa?
Taitaa sielläkin olla jotain kollektiivista kummankin suvun bonding-meininkiä? Onhan se liitto kuitenkin kirkossa kuulutettu.

Mutta entäs sitten me muut, jotka olemme Tasavallan Presidentin edellisestä siviilisäädystä
mallimme ottaneet. Avoliitossa mutta siis ilman lapsia. Suvutkaan ei välttämättä ole vielä ihan
täysin yhteen nivoutuneita. Pitäiskö sitten viettää tahoillaan oman suvun kanssa? Siitähän tulee hirveä iksu kun ei näe avopuolisoa joulun vietossa ja yksi asunto jää aivan tyhjäksi. Toisaalta miksipä sinne nuoren parin lemmenpesään vanhempia ym. sukua tulisi kun ei ole niitä lapsia. Tämä kuulkaas askarruttaa mieltäni.
Seurustelevat, mutta yksin asuvat ovat helpoilla, tulee varmaan mentyä kotiin kumpikin osapuoli oman perheen luokse.

Voivitsi tää askarruttaa..

tai sitten mietin vähän turhan vakavasti =)

2 Comments:

  • At 4:19 ip., Anonymous Anonyymi said…

    Nyt on aika Suurelle Joululinjaukselle! Ettei sitten tarvitse myöhemmin suvun kanssa tai toistenne kanssa kinastella asiasta. Olkaa aatto keskenänne ja sit eka joulupäivä toisen kotona ja toinen joulupäivä toisen kotona? Tai jotain. Tai vuorovuodet. Paras kuitenkin tehdä tietoisesti joku päätös, koska se mitä sitten teettekin on Suuren Joulutradition Alku. Esimerkki: Lapsuudenkodissani sisarukseni ja minä päätimme kerran yöpyä jouluyön olohuoneessa sellaisella seitkytlukulaisella karvamatolla. Sama karvamatto piti sitten vaatimuksestamme kaivaa esiin jouluyöalustaksemme vielä 10 vuotta myöhemminkin, kun minä vanhimpana olin jo täyttänyt 20 v.

    Hanna G
    ikää kolmeviis, avioliittovuosia pian häkellyttävät viistoista (joo-o!), lapsia kaks

     
  • At 11:49 ip., Blogger Ilu said…

    joo, just näin se kuulkaa on.

    jos nyt tekee jotenkin ja toiste toisin, syntyy kaamea älämölö.

    pussailkaa kotosalla koko joulu, älkää käykö missään. sitten joskus välipäivinä voi äkkiä piipahtaa molempien himoissa.
    eikö se joulu just oo sitä varten että saa olla rauhassa siellä missä on sen kanssa kenen kanssa on? siellä lapsuudenkodin rauhassa voi sitten tsittailla vaikka pääsiäisenä taas.

     

Lähetä kommentti

<< Home