Ihme-juttu

Tuossa päivänä muutamana lukiessani Hesarin kuukausiliitettä osui silmiini
juttu kirkkoherra Markku Koivistosta, joka on erään karismaattisen herätysliikkeen perustaja.

"Mission mittainen mies" -jutussa, siis maaliskuun kuukausilärpäkkeessä kerrotaan miehen
edesottamuksista, mutta se ei ole nyt aiheena tässä.

Aiheena on se, miten media suhtautuu herätysliikkeiden olennaisimpaan, eli armolahjoihin ym. ilmiöihin joita ihan yleismaailmallisesti kutsutaan ihmeiksi.
Juttu antoi kuvan, että tällaiset Pyhän Hengen vastaanottamiset sunmuut ovat yhteiskunnassamme ihan normaaleja juttuja. Näitä ei enää ihmetellä, oletteko huomanneet?
Tässä pätkä jutusta:

"Herätysliike eteni lumivyörymäisesti. Jo 1990-luvun puolessavälissä rukousiltoihin saapui bussilasteittain ihmisiä Lapista asti. Kansa lakosi alttarille ja nauroi, puhui kielillä ja itki, näki
taivaasta satavia sulkia ja kultahippuja. Rukousilloista tuli niin suosittuja, että osa tilaisuuksista siirrettiin Tampereen Pirkkahalliin."

Että näin.
Samanhenkistä meininkiä oli myös Hesarin NYT-liitteessä, jossa haastateltiin uskovaista räppäriä Ruudolfia.

Älkää ymmärtäkö väärin! Tarkoitus ei ole millään lailla kritisoida kirjoittajaa, aihetta tai ilmiöitä, ja musta on ihan yhtä hienoa aina silloin kun kultahippuja sataa taivaasta.
Mutta henkilökohtaisesti sitä vieläkin ihmeenä ja vähän kummallisena juttuna pitäisin.